sunnuntai, 19. syyskuu 2010

Syksy saa

EDIT: Kauan se kesti, mutta nyt on huivin lankatiedot lisätty. Kiitos kaikille kommentoijille.

...tarttumaan taas puikkoihin. No, totta puhuakseni jotain on ollut koko ajan puikoilla viime postauksesta saakka (niinkuin aina näin ufojen turvakodin toiminnanjohtajalla). valmistuminen vain on tuskaisen hidasta ja vielä hitaampaa on bloggaus.

Nuorimmainen neitimme täytti parisen viikkoa sitten jo vuoden ja on esiintynyt täällä säälittävän vähän. Sen kunniaksi näytettäköön kuinka iloista puuhaa voi olla äidin tekemien vaatteiden pitäminen (ja ehkä ihan vähän tuo keinuminen).

malli:  takki: Tomten ; Elizabeth Zimmermann, huivi: Scallo-pie; Martina Behm

lanka: takki: Gioco; 100% villaa, huivi: RYC Natural Silk Aran

Päällä siis pitkään puikoilla maannut Tomten, joka viimein valmistui, kun sain aikaiseksi purkaa käyttämättömänä maanneen Clapotiksen ja sain lisää lankaa käyttöön. Suurensin vähän huppua, eikä se vieläkään olekovin iso, mutta menee näin syyslämpimillä. Muutenhan huput ovat lasten neuleissa mielestäni vain tiellä. Kaulassa  Scallo-pie -huivi, joka oli mukava tehdä ja niin ihana neidin kaulassa. Kuva ei ihan anna oikeutta langalle ja neuleelle yleensä. Housut ja sukat ovat vanhaa vuosikertaa.Toisessa kuvassa Tomten näkyy vähän paremmin, kuten myös langan väritys.

 

Olen yrittänyt pitää langanostohimot kurissa ja varastostakin kuluttaa niitä vähemmän puhuttelevia ja siellä kauan maanneita lankoja. Koska elämä on liian lyhyt itsensä rankaisemiseen, päätin välillä kutoa jotain jostain ihanasta langasta ihan itselle. Oikeastaan tämä valmistui jo keväällä yhdistyksemme huivihaasteeseen, mutta pääsee esille vasta nyt. Ja ei, en edelleenkään osaa ottaa neuleistani hyviä saatikka taiteellisia kuvia.

malli: Drop Stitch Scarf

lanka: Noro silk garden lite, väri 2011

sunnuntai, 2. toukokuu 2010

Hajaantukaa

täällä ei ole mitään nähtävää. Hih, ihan kuin täällä nyt muka joku kävisi muutenkaan. Kun ei vain saa aikaiseksi mitään ja jos vaikka saisikin niin ei ainakaan saa niitä kuvattua ja esiteltyä blogissa. Tämä elämä vaan nyt on tällä hetkellä tämmöistä. Mulla on vaan pöydät täynnä taimia ja pää täynnä puutarhasuunnitelmia.

Kyllä siellä päässä välillä joku kolo villaisillekin ajatuksille löytyy. Sytomyssyjä tein nuo kaksi aiemmin esiteltyä ja lisäksi sain yhden tähdellinen-pipon valmiiksi yhdistyksen nimissä kuten oli tarkoituskin. Toinen lahjoituslangoista tehty myssy on melkein valmis, mutta se täytynee kiikuttaa sairaalaan omin keinoin. Muut myssyt sentään sain vietyä perjantaina lähilankakauppaan. Onneksi on viime tinka, muuten en saisi koskaan tehtyä mitään.

Meneillään näyttää olevan niin ufoilua kuin jämistelyäkin. Kumpaankaan en virallisesti osallistu, mutta harjoitan omia varjokampanjoita. Jospa sitten syksymmällä pääsisi aloittamaan vähän puhtaammalta pöydältä. Olisin kyllä ensimmäistä kertaa päässyt aloittamaan ufon alle 20:lla ufolla.

perjantai, 19. maaliskuu 2010

Lomalla ei kerkiä neuloa

vaikka enhän minä missään lomalla ole, vaan mies. Mutta ollaan siis oltu poissa kotoa paljon. Kolmas sytomyssy eteni hyvää vauhtia kunnes huomasin farkkulangan värjäävän. Pitää siis tehdä maaliskuun myssy jostain muusta. Pysyn varmaan aikomassani tahdissa siitäkin huolimatta, että lupasin virkata kaksi pipoa yhdistyksemme nimissä täältä lahjoitetusta silkkilangasta. Eli kaikkiaan tekisin sitten kuusi myssyä. Toivottavasti onnistuu.

Sain myös ihanan jämälankakirjan ja aloin heti lajitella jämälankojani. Aloitin myös pienimmäiselle villatakkia "räsymattotyyliin", mutta tekele unohtui mummolaan. Jatketaan sitä sitten pääsiäisenä.

Väsäsin sitten puutarhabloginkin. Toivottavasti onnistun päivittämään paremmin kuin parin vuoden takaista yritelmää. Jos nyt ketään kinnostaa...

sunnuntai, 14. helmikuu 2010

Letitysharjoituksia ja muuta mukavaa

Postaus täydentyy myöhemmin linkeillä ja muilla yksityiskohdilla, nälkäinen lapsi kun ei malta odottaa, että äiti saisi viilattua tekstin kuntoon. Pahoitteluni.

Melkein kaikissa tämän vuoden puolella valmistuneissa töissäni on palmikoita. Tosin sellaisia perusjuttuja vain, aivokapasiteetti, kärsivällisyys ja aika eivät tällä hetkellä riitä monimutkaisempaan. Mies tilaa joka syksy itselleen harmaat lapaset. Onneksi niihin saa sentään tehdä jotain pintakuviota, ettei ihan perussileää tarvitse neuloa. Muutamana vuonna olen väkertänyt selkämykseen hannunvaakunan, mutta tällä kertaa punottiin palmikoita.

Itselleni tuli keväällä aloitettua ponchoa hyvin marinoituneesta Pop-langasta. Sen piti suojata söpöä massuani raskausaikana alkusyksyn mahdollisessa koleudessa. No, poncho ei valmistunut ja vauvakin syntyi etuajassa kesän puolella. Sain sen viimein nitkuteltua pois puikoilta. Muutaman silmukan neuloi pian 2,5 -vuotias neitimmekin. Tarkkasilmäisimmät huomaavatkin, että yksi langanpää vielä odottelee päättelyään.

Kolmas esiteltävä palmikkoharjoitus on Slouchy star-crossed beret. Lanka on ihanaa Lotan lähettämää alpakkaa ja malli näyttihoukuttelevalta muiden toteuttamana. MUTTA... Minulla on ilmeinen harhaluulo pääni koosta tai hiusteni laadusta. Tai pahimmanlaatuinen halu vetää pipo leukaa myöten päähän ja kulkea ingognito. Parin vuoden sisään useimmat päähineeni ovat olleet liian isoja/ tarkoitettu rastojen peittämiseen. Eihän noita ole viitsinyt edes näytellä täällä blogissakaan. Kuvassa myssykkä on sievä kuin piirakka, mutta totuus on jotain muuta. Luulen, että yritän uudelleen jotain muuta tai vähemmillä silmukoilla, lanka on niin ihanaa. (Muistiin itselle: jos mallin nimessä lukee slouchy, jatka matkaa, älä unta nää...)

Muille tehtäessä samaa ongelmaa ei ole, nämä istuvat oikein hyvin. Matleenan ja seijasiskon aloittamassa sytomyssyilyssä siis mukana minäkin.

Tavoitteeni on tehdä yksi myssy jokaista tempauskuukautta kohden, eli puolessa välissä mennään, jei! Saatan jopa päästä tavoitteeseeni jos perheen pienin jatkaa samaa rataa kuin eilen illalla/yöllä: neiti nukkui, vaikka äiti oli toisessa huoneessa. Kaksi tuntia meni vilahtaen, sitten nukkumatti korjasi minutkin mukaansa höyhensaarille.

 

sunnuntai, 3. tammikuu 2010

Ryhtiliike ja katsaus niin menneeseen kuin tulevaankin

Niinhän se näköjään on, että vuosi 2009 oli meillä hyvien mullistusten vuosi. Uusi koti ja uusi vauva, siinä sitä puuhaa riitti ja riittää. Käsityöt ja varsinkin bloginpito ovat jääneeet hunningolle. Samoin kuin blogien lukeminen ja kommentointikin, nettiaikaa on niin älyttömän vähän.

Jotain on tullut sentään käsityörintamalla tehtyäkin. Koko kesä neulottiin ensin näitä:

 
Villapöpiähän ne. Kahdet vasemmanpuoleiset on tehty Patonsin Classic wool merinosta. Kahdet seuraavat yhdistellen Zitronin Nimbusta ja muinoin Turusta, Kuralan Kylämäestä ostettua kainuunharmaksen hahtuvaa. Viimeiset on sitten ihan Novitan Noroa sävyssä Revontuli, ja se piti saada käytettyä pois.
 
Toinen Noro-kerä päätyi tällaiseksi Avaruuspipoksi, jolla lahjotaan ystävän tyttöä jos se kelpuutetaan. Tein yhden "makkaran" vähemmän kuin ohjeessa, kun lanka loppui. Menee silti muksulle hyvin.

Vanhempi tytär sai kun saikin itse valitsemastaan langasta (Novitan Nalle) Melian-hupparin. Tai siis villatakin, kun jätin sitten kuitenkin hupun tekemättä. Puiset napit ovat vanhat, olen joskus ostanut ne messuilta sellaisesta kojusta joka myy vanhoja käsityötarvikkeita.Tätä pidetään tosi paljon, joka päivä, onneksi on pakkasta. Ja juu, en tosissani kuvittele, että otos olisi paras mahdollinen, mutta a) siitä näkee suunnilleen mistä on kyse (ja voi myös bongata emämokan, jota tällä äidillä ei ollut aikaa ja halua ruveta korjaamaan), b) siitä ei tarvinnut sutata mallia tunnistamattomaksi. Joten siihen saatte tyytyä.

Mieskin sai lapasensa ja mä päähineen Lotan lähettämästä ihku-langasta, mutta niistä kuvaa myöhemmin.

Mitähän sitä sitten pitäisi miettiä vuodesta 2010? Toivottavasti tästä tulee hyvä vuosi. Lupausten osalta pitänee jatkaa viime vuotisten lupausten toteuttamista. Lisäksi voisi yrittää hankkia oman kannettavan, että blogia voisi päivittää vaikka päikkäriaikaan. Paitsi että nuorimmainen tietää isonsiskon päikkärien tarkoittavan luksusta, kahdenkeskistä aika äidin kanssa ;). Toinen asia, minkä listaan voisi lisätä, on Ravelryn haltuunotto. Olen roikkunut siellä jo melko pitkään, mutta ainoastaan malleja ja lankatietoja hakemassa. Omien projektien ja lankojen lisäily ja sosiaalinen aspekti on ollut ihan nollissa. Kolmanneksi, aion viettää enemmän aikaa istuskellen tässä:

Pitäkäähän peukkuja, että se onnistuu.

Oikein hyvää uutta vuotta teille kaikille lukijoille!