EDIT 17.4: Nyt on nähtävillä kuva vauvan keltaisesta setistä.

Saimme kuin saimmekin viikonlopuksi odotettuja vieraita. Kaiken muun aktiviteetin ohessa kuvioissa pyörivät tietenkin myös puikot ja langat, isäntien ja neulomattoman ystävän hymähdellessä taustajoukoissa. Se olikin äärettömän ihanaa, koska suhtellisen harvoin saan nauttia seurassa neulomisen iloista ihan omassa kodissani. Vieraiden blogivauvalle tein syntymänsä kunniaksi Helmi-myssyn Ullan ohjeella ja lapaset, joissa hyödynsin samaa mallineuletta. Sain sitten tilauksen samaa sarjaa olevasta jakusta, jonka keskeneräinen etukappale näytti tältä:

 Toimitus hieman kesti, mutta viimein tuli valmista. (Otti kai voimille tuo ns. oman mallin luominen, mallikuvio toki oli sama kuin myssyssä.)Viimeisen napin ompelin hetkeä ennen vieraiden lähtöä paluumatkalle. Langanpäät jäivätkin sitten päättelykeijun hommiksi. Koska emme ehtineet sopia kumpi julkaisee kuvan blogissaan, jäätte vielä vaille kuvaa. Ehkäpä Villeroinen esittelee neidin koko setissään.

Päättelykeijuthan ovat sukua vyyhtisotkujen selvittäjäkeijuille. Molemmat ovat siis vierailleet luonani tänä vuonna, ja olenkin oppinut että ne ilmestyvät ruumiillistuneina mukaviin kanssabloggaajiin. Niitä ei voi pakottaa eikä manata esiin, mutta joskus ne tulevat ja toimivat pyyteettömästi ja iloisilla mielin ruokapalkalla. Tänä viikonloppuna keiju kaivoi käsityökoristani ensin tuon keltaisen jakun hihat ja päätteli langat ja ompeli hihasaumat. Seuraavaksi löytyi sitten kappale, joka hetken muotoaan etsittyään muotoutui tällaiseksi:

Minun ei tarvitse enää kuin ostaa sopivat napit. Kiitos keiju!(Päättelykeiju ompelee siis tuloksekkaasti myös saumoja, hih)

Vieraat piti tietysti tutustuttaa suuren kaupungin tarjontaan, ja niinpä kiertelimme kaupungilla. Samalla tuli testattua vanha sananlasku, "Kolmas kerta toden sanoo". Se todellakin piti paikkansa, sillä mikään muu ei voi selittää sitä, etten enää kolmannella käyntikerralla uudessa lastentarvikeliikkeessä, ollut immuuni näille:

Nyt vain on pakko tehdä vielä muutama työ valmiiksi, ennen kuin voin aloittaa mitään näistä. Sormia kyllä syyhyttää, kiekot ovat pehmeitä ja värit ihania.

Viikonlopun kruunasi sunnuntain alkuillan ravintolakäynti ja ensimmäinen ulkona syöty jäätelötötterö. Kevät on täällä, vaikka viikolla taas kylmenisikin.