Olemme viettäneet viimeiset kaksi viikonloppua mummolassa talkoohommissa. Vaikka molempina viikonloppuina on satanut myös lunta, voi kevään silti aistia monin tavoin. Tänä viikonloppuna olemme arkisten puuhien, kuten vauvan nukuttamisen ja auton pesun, lomassa ihailleet kurkien, joutsenten ja metsähanhien kevätmuuttoa. Tykkään kovasti, kun niiden äänet alkavat kuulua jostain kaukaa, ja sitten ne yhtäkkiä lehahtavat näköpiiriin. Myös kura kuuluu oleelliseti juuri tähän vaiheeseen kevättä. Ehkä on hyvä, että neiti ei vielä ymmärrä sen ihanuuden päälle. Voimme siis hyvillä mielin käyttää valkoisia villavaatteita, mutta niistä myöhemmin...

Nettihiljaisuudesta huolimatta meillä todellakin nykyään neulotaan. Hitaasti mutta varmasti ja lähes tulkoon joka ilta. Joskus jopa päivisin ja se herättää neidissä suurta hilpeyttä ja hämmästystä. Sain jo aikaa viimeisteltyä Baby Surprise Jacketin eli neulottua ne kaksi saumaa ja napit paikoilleen. Lankanahan tässä oli Zitronin Loft ja sitä kului melko tarkkaan 150 g. Tiheyksiä en itselleni tyypilliseen tapaan juurikaan mittaillut, mutta kyllähän tuo ihan käyttökelpoinen on. Vartalo-osa on hiukan pitkä ja kapeahko ja hihat puolestaan lyhyehköt, mutta onneksi ainaoikeinneule joustaa vähän joka suuntaan. Ja ainahan voi neuloa jatkokappaleita. Takki tuo miehelle mieleen eteläamerikkalaiset panhuilunsoittajat (tulipahan peräkkäin kaksi yhdyssanaa, joiden kirjoitusasu epäilyttää imetysdementian vaivaamaa päätä). Niinpä tuo uhkasikin lähteä ostamaan matkalippuja sinne suuntaan, kun on matkavaatteetkin valmiina ;).


Pidin BSJ:n tekemisestä ja nähdessäni Blogistaniassa hienoja toteutuksia muista EZ:n malleista, halusin jatkaa samalla linjalla. Niinpä syntyi tämä setti EZ:n Knitters' Almanacin helmikuun ohjeilla (Baby Jacket on two needles ja baby leggins). Kirjava lanka on Muoriskan lahjoittamaa ja peräisin Angorinalta, valkoinen puolestaan Novitan Nallea (ainakin luulen niin). Jonkun blogista bongasin vihjeen siitä, että hihat voisi ohjeesta poiketen tehdä pyörönä, joten loppujen tässä ei sitten ollut sauman saumaa ommeltavana. Ehkä tuon olisi voinut ihan itsekin keksiä, mutta yleensä tulee niin tuijotettua noita ohjeita.Vaikka jakusta puuttuvatkin vielä napit ja toisessa hihassa on virhe, on tämä setti mielestäni aika ihana. Kukas se kissan hännän nostaisi jollei kissa itse. Varsinkin, kun jostain kumman syystä myös tämä setti, varsinkin housut, aiheuttavat miehessä outoa hilpeyttä. Eihän ne nyt niin hipit voi olla, eihän? ;). Kirjavaa lankaa jäi vielä pieni kerä ja mietiskelen nyt täydentyisikö setti lapasilla vai myssyllä.Kuva nyt on valitettavasti vähän väärin päin, mutta pelkäsin, että neidin päiväunet loppuvat siihen paikkaan, jos alan sitä muokkaamaan ja kääntelemään. Siksipä siis teille vähän niskajumppaa.


Kaikkia näitä tuotoksia on testattu vaunuillessa ja ovat olleet siihen oikein oivallisia. Seuraavat tekeleet kutkuttavat jo takaraivossa. Mitä Elizabeth Zimmermannin ohjetta muuten suosittelisitte seuraavaksi projektiksi?