Kirjataanpa nyt vähän tähän mennessä kesään kuulunutta, kun toinenkin mummola on siirtynyt nettiaikaan. Harmi vain, että kameran siirtojohto on taas vaihteeksi väärässä osoitteessa.

Fufoiluun lähdin mukaan vaikka epäilinkin, että ohraisesti taitaa käydä. No, sain kuitenkin pois keskeneräisten korista sellaisia pieniä töitä, jotka olivat jääneet vaille viimeistelykeijun siunausta. Ensimmäisinä valmistuivat kahdet saumojen ompelua vailla olevat vauvantossut fuksiasta Sisusta ja sinisävyisestä raita-Woolista. Lisäksi purkutuomion sai beigestä Nallesta aloitettu candle flame shawl. Tilanne tuolloin toukokuun aikana siis 3/23 ufoa hoidettu. Sitten tulikin taukoa. Kesäkuun alussa tuli otettua uusi spurtti ja viimeisteltyä koristelua vaille jääneet perustylsät harmaat seiskaveikkalapaset. Niiden koristeeksi virkkasin vihreitä kukkia. Saa nähdä tuleeko käytetyksi, kun en kuitenkaan niin kukkakoristeihminen ole. Tyttärenkin mielestä kukat olivat paljon kivempia ihan irrallaan ja lapasissa ihan kamalia. Mutta ovatpa pois keskeneräisyyksien listalta. Samaan syssyyn neuloin parin roosa-ruskeakirjavasta Sisu-langasta olevalle lapsensukalle. Näiden piti mennä lahjaksi maalsikuussa, mutta mahtuvat vielä meidänkin neidille. Myös Laura-lettipipo valkoisesta Ainosta valmistui. Tilanne 6/23 valmista. Vielä sain aikaiseksi ommella baby surprise jacketin saumat ja päätellä sen nerokkaan raidoituksen aiheuttamat langanpäät. Kokonaissaldo siis 7 valmista ja 16 ufoa jäljellä. Ei niin hyvin kuin olisin halunnut, mutta jonkin näköinen saavutus sentään sekin. Lohdutuksena onnetar oli kerrankin suosiollinen ja huomasin voittaneeni kaikkien osallistujien kesken arvotun yllätyspalkinnon! Jännä nähdä mitä posti luokseni kuljettaa.

Yritysta riitti vielä sen verran, että yritin saada valmiiksi beigestä Popista neulomani ponchon, mutta homma alkoi niin puuduttaa, että jäi vielä yhtä mallikertaa ja helman joustinta vaille kesken. Sen sijaan KIPpailin mukavien oululaisten neulojien kera Rotuaarin pallolla ja kudoin Lutu-pupua Ornaghi filatin Lapponia-langasta. Pupu valmistuikin ja matkusti tänne Turkuun myöhästyneeksi ristiäislahjaksi pienelle pojallle. KIPin myötä puikoille halusi välttämättä myös Panache-huivi, kun Matleenalla oli niin ihana sellainen. Sitä olen sitten tikutellut minkä helteiltä olen jaksanut.

Keskiaikamarkkinoilla tuli käytyä ja hiukan lankaakin ostettua, vaikka jonkin asteinen langanostolakko onkin ollut päällä. Langat tietenkin Juulilta, pari vyyhtiä juulibugia ja muutama kiekko luomuhahtuvaa sekä pari villanyttystä huovutusta varten.

Loppukesä ja syksy tuo perheellemme muutoksia ja hulinaa, mutta yritän ehtiä välillä neulomaan sosiaalisesti ja bloggaamaankin ihan kuvien kera.