...eikä edes niin pitkästä. Kun hehkutin sillä, että tekniset laitteet on nyt ok, se ei tietenkään tarkoittanut, että niillä vielä olisi asiallinen työpöytä ja –piste. Niinpä näyttö kököttää keskusyksikön päällä ja näppis ja hiiri miten kuten minun sylissäni lepo/nojatuolissa. Eilen tähän lisättiin vielä kamera, joka oli piuhalla kiinnitetty koneeseen. Kun kuvat oli kunnialla saatu siirrettyä ja blogattuakin, lipsahti kamera 30 cm:n matkan lattialle. Ensin näytti siltä, että kaikki on ok, mutta kun yritin sulkea kameraa kuului vain narsk narsk ja objektiivi jämähti vinoon asentoon.

Sen vielä kestäisin, että kallista tästä tulee(materiaahan se vain on), mutta mököttävää miestä en jaksaisi millään. Minkäs sille enää voi, kun maito on jo kerran kaatunut!

Käväisin tänään kameraliikkeessä kysymässä onko mitään tehtävissä ja mulla on kolme vaihtoehtoa:

1)      yrittää itse vääntää objektiivi paikalleen (jotkut kuulemma tekevät niin),

2)      käydä kysymässä korjaamosta hinta-arvio (kuulemma kallis sellainen) tai

3)      ostaa uusi kamera.

Rahaa ei kauheasti olisi, miehellä ei viitsisi omia mokia maksattaa ja kamera pitäisi kuitenkin olla. saas nähä miten tässä käy.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Mutta tämän blogin neulekuvat palaavat siis ainakin joksikin aikaa takaisin kännykkäkameran tasolle (mikäli vielä saan lainata mieheni kännykkää kun olen tälläinen rähmäkäpälä ;))

Edit:Onneksi tuo mökötys on jo suurin piirtein ollutta ja mennyttä, niin ei kovin pahasti pääse suhde rakoilemaan.